Tunneälykäs työyhteisö ja pirulliset ongelmat

Uusista ongelmista ei selvitä vanhoilla työkaluilla

Tämän päivän työelämässä on lupa voida hyvin, olla oma
itsensä ja saada aikaan hyviä asiakaskokemuksia. Tutkimusten mukaan se
edellyttää muutamien keskeisten periaatteiden käyttämistä.

Kompleksinen toimintaympäristö synnyttää lisääntyvässä määrin pirullisia (wicked) ongelmia ja edellyttää dynaamista johtajuutta, jossa koko työyhteisöä ohjataan näkemään ympärillä olevat ilmiöt ja vastaamaan niihin tarkoituksenmukaisin keinoin.

Psykologisen turvallisuuden tarve lähtee ihmisen perustarpeesta. Kun ihminen kokee olevansa turvassa, hän antaa parhaan panoksensa yhteiseen käyttöön ja synnyttää luovia ratkaisuja.

Asiakas- ja ihmissuhdetyötä tekevien tunnekuorma kasvaa, uuvuttaa ja vie voimat, ellei ihminen tietoisesti johda sekä omia että yhteistyökumppaneittensa tunnetiheitä tilanteita oikein. Uusin aivo- ja tunnetutkimus on tuonut hienoja oivalluksia, jotka rakentavat sekä työhyvinvointia että laadukkaita asiakaskokemuksia.

Työssä eteen tulevat ristiriitatilanteet ja haasteet voivat olla pirullisia tai kesyjä. Kesytkään ongelmat eivät ole välttämättä helppoja, mutta niihin on löydettävissä ratkaisu. Tunnetiheille ja loogisille ongelmille on omat ratkaisumallinsa, mutta tärkeintä on erottaa, onko kyseessä
pirullinen ongelma. Pirullisten ongelmien ratkaiseminen kesyjen ongelmien
keinoin johtaa usein entistä pahempaan tilanteeseen.

Tämän päivän työelämässä jokainen johtaa jotakin. Siksi on välttämätöntä, että työyhteisössä
on sekä yksilötasolla että työyhteisötasolla keinoja, joilla eteen tulevia erilaisia ongelmia ratkaistaan.

Koulutusten teemoiksi voidaan tilaajan tarpeiden mukaan valita alla olevia osa-alueita, joilla on mahdollista rakentaa työyhteisön toimintakulttuuria ja työntekijöiden hyvinvointia sekä onnistuneita asiakaskokemuksia. Lyhimmillään yksi koulutus on 1.5 h ja tarpeen mukaan on mahdollista rakentaa laajoja koulutuskokonaisuuksia ja work shopeja sekä läsnäolokoulutuksina että etäkoulutuksina. Koulutuksiin voidaan yhdistää esihenkilöiden, tiimien tai johtoryhmien coachausta, joiden avulla teemojen viemistä työyhteisöön on mahdollista tukea.

Meistä monilla on koulutuksessa saadut hyvät ja toimivat työkalut, joilla olemme ratkaisseet onnistuneesti eteen tulleita ongelmia ja haasteita. Mistä on kysymys, kun yhä useammin on tunne, että asiat mutkistuvat ja ongelmat laajenevat ja niitä on yhä haastavampi ratkaista?

Ongelma ei ole työntekijöissä, taitojen puutteessa, vaan siinä, että maailma ympärillämme muuttuu. Työyhteisön toimintakulttuuria ei voi rakentaa entisten toimintamallien varaan.

Työyhteisön tärkein voimavara on psykologinen turvallisuus. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa rohkaistaan ihmisiä tuomaan esille rohkeasti omia havaintojaan ja näkemyksiään ilman, että kenenkään tarvitsee pelätä ikäviä reaktioita, hiljaiseksi vaikenemista tai ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Tämän päivän dynaamisessa toimintakulttuurissa ymmärretään, että kriittiset pohdinnat, keskeneräiset ajatukset, hiljaisten signaalien puntarointi voivat olla kultaakin kalliimpaa ja kertoa uusista lähestyvistä asioista ja ilmiöistä, jotka työn tekemisen näkökulmasta ovat oleellisia. Ennalta arvaamattomia, epätodennäköisiä, mutta vahvasti työhön vaikuttavia ilmiöitä on alettu kutsua Mustiksi Joutseniksi sen jälkeen, kun Nassim Nicolas Taleb kirjoitti
samannimisen kirjan.

Luottamus

Psykologisen turvallisuuden kivijalka on luottamus. Työyhteisössä luottamus syntyy vain ajan kanssa ja yhdessä työtä tekemällä. Sitä ei voi käskeä, eikä sen kasvua voi nopeuttaa. Luottamus on ennen kaikkea luottamusta itseensä: tiedän, mitä osaan, tiedän, miten toimin ja tiedän, että osaan ja haluan olla luottamuksen arvoinen. Sen jälkeen on mahdollista luottaa toisiin ja lähteä rakentamaan yhteisöllistä luottamusta.

Ammatillinen vuorovaikutus

Jotta luottamuksen varaan voi syntyä psykologista turvallisuutta, on jokaisen työyhteisön jäsenen sitouduttava ammatilliseen vuorovaikutukseen. Se tarkoittaa hyvää tarkoittavaa ja hyvää tahtovaa yhteyttä itseensä ja toisiin, kykyä ilmaista itseään, kuunnella toista. Ammatillinen vuorovaikutus rakentuu tunnetaidoista, jolloin ihminen osaa ja haluaa tunnistaa
omat tunteensa, osaa jäsentää ja säädellä niitä ja sen myötä johtaa tunteita ja työyhteisön tunneilmastoa. Ihmisillä on sisään rakennettuna hälytysmekanismi, joka reagoi, kun vaara uhkaa. Puutteet ammatillisessa vuorovaikutuksessa ja tunnetaidoissa ovat uhka koko työyhteisön hyvinvoinnille ja turvallisuuskulttuurin rakentumiselle. Työssä eteen tulee monenlaisia tilanteita ja monenlaisia tunteita ja niistä kaikista on voitava puhua. Puhuminen, kuunteleminen ja hyvä vuorovaikutus eri tilanteissa on mahdollista ja hedelmällistä, kun kaikki ovat sitoutuneet ammatilliseen vuorovaikutukseen.

Suomi- filmien tähti Siiri Angerkoski lauloi 1950- luvulla, että ”Heittäkäämme tunteet nurkkaan”. Pitkän aikaa ajateltiinkin niin, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Eivät ainakaan kielteiset tunteet. Aivokuvantaminen ja tunteisiin liittyvät tutkimukset ovat tuoneet aivan uudenlaista ymmärrystä tunteiden merkityksestä ihmiselle. Tunteet ohjaavat päätöksentekoa, suojelevat aivojamme, rakentavat yhteyttä ja ovat välttämättömiä luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden kannalta.

Tunnetaitojen viisas käyttö on tunneälykkyyttä. Erityisen tärkeää tunneälykkyys on työssä, jossa asiakkaalla on joissain tilanteissa vahvat tunteet pelissä. Kuinka toimia tunteiden kanssa viisaasti, miten tunteita johdetaan ja kuinka itseä voi suojella tunnetiheissä tilanteissa?

Työyhteisön haastavat tilanteet, kesyt ja pirulliset ongelmat

Jokaisessa työyhteisössä ja ihmissuhdetyössä tulee tilanteita, joissa tarvitaan erilaisia ongelmanratkaisukeinoja. On ns. kesyjä ongelmia, jotka eivät välttämättä ole helppoja, mutta ne ovat ongelmia, joihin on olemassa ratkaisu tai ratkaisuja. Yhtä ratkaisumallia kokeilemalla tiedetään, toimiiko se. Jos ei toimi, saadaan informaatiota siitä, mitä ei ainakaan kannata tehdä.

Kesyissä ongelmissa usein yhdistyvät tunnepohjaiset haasteet ja loogiset ongelmat. Molempiin ongelmiin on omat ratkaisukeinonsa. Tunneperäiset ongelmat eivät ratkea järkisyillä perustelemalla. Tämän päivän työyhteisö- ja johtamistaitojen kannalta kyky johtaa itseään ja muita ristiriita- ja ongelmatilanteissa on aivan keskeistä. Asiakkaiden haastavissa tilanteissa
käytännössä jokainen työntekijä joutuu ottamaan johtavaa roolia tilanteen
ratkaisemisessa.

Kesyjen ongelmien lisäksi yhä useammin työyhteisössä ja asiakastilanteissa tulee eteen ns. pirullisia (wicked) ongelmia. Pirulliset ongelmat tunnistaa siitä, että jo lähtökohtaisesti voi olla vaikea määritellä, mikä on todellinen ongelma ja mikä esim. oire ongelmasta. Eri ihmiset ja
intressiryhmät voivat olla myös eri mieltä siitä, miten asiaa tulisi lähteä ratkaisemaan. Tämä altistaa ristiriidoille, konflikteille ja jopa kriiseille.

Työyhteisön ristiriitatilanteissa tärkeintä on erottaa, onko kysymyksessä kesy vai pirullinen ongelma. Jos pirullista ongelmaa yrittää ratkaista kesyn ongelman keinoin, se usein vain pahentaa asiaa. Taito, halu ja rohkeus käsitellä työyhteisön erilaisia ristiriitatilanteita on tämän päivän johtamisessa ratkaisevaa. Vain sellainen työyhteisö voi hyvin, jossa on luottamus siihen, että erilaiset eteen tulevat tilanteet osataan ja halutaan ratkaista ja ne ratkaistaan aina niin, että se tukee työyhteisön kaikkien jäsenten psykologista turvallisuutta. Tätä kutsutaan myös älykkäästi oppivaksi organisaatioksi, koska sen toimintatavat synnyttävät uusia työkaluja selvitä
uusista eteen tulevista haasteista.

Koulutuksen keskeiset teemat

• Psykologinen turvallisuus on hyvinvoinnin ja tuottavuuden lähtökohta
• Luottamus on työyhteisön kivijalka
• Ammatillinen vuorovaikutus mahdollistaa kriittisyyden ja hyvän yhteistyön
• Kesyt ja pirulliset ongelmat työyhteisön haasteina
• Johtaminen kuuluu kaikille
• Tunnetiheät tilanteet ihmissuhdetyön kuormittajina
• Tunneälykäs organisaatio suojaa jokaista
• Etäjohtamisen ja etätyön haasteet psykologiselle turvallisuudelle

Koulutus on tarkoitettu

• työyhteisöille, tiimeille, rehtoreille, apulas- ja vararehtoreille, esihenkilöille, opetus- ja sivistystoimen johtajille
  
• tiimijohtajille, koulujen ja päiväkotien vastuuhenkilöille
• työyhteisökehittäjille·
• työsuojelusta vastaaville henkilöille
• luottamusmiehille
• opettajille ja ohjaajille